Kuannersuarni suliniut

Siunissaq qularnaatsoq piujuartitsisorlu anguniarlugit aatsitassanik qaqutigoortunik piiaaneq

Suliniut pillugu

Kuannersuit, Kalaallit Nunaata kujataaniittoq aatsitassanik qaqutigoortunik peqarfiusuni nunarsuarmi annerpaallunilu pissarsiariuminarnerpaapput. Nunap sannaata immikkuullarinnera, umiarsualivimmut sikoqanngitsumut qaninnera attaveqaasersuutitigullu periarfissat eqqarsaatigalugit sumiiffik aningaasartuuteqarpallaarfiunngitsumik tunisassiorfissuarmut sumiiffissatut piukkunnaateqarpoq.

2007-mili Energy Transition Minerals (ETM) annertuumik misissuisimavoq aatsitassaqassusaalu kiisalu avatangiisit inuiaqatigiillu eqqaaniittut paasiniarnissaannut aningaasalersuisimalluni.

Taakkunannga paasisat atorlugit aatsitassarsiornissamik suliniut avatangiisitigut inuiaqatigiinnullu sunniutit minnerpaaffissaaniitillugit taamatuttaarlu periutsimut pitsaanerpaamut kalaallit nunanilu tamalaani malittarisassanik maleruaasumik ilusilersorneqarsinnaasimavoq.

Nutaarsiassat

Voldgiftsret afklarer spørgsmålet om kompetence og udstikker vejenfrem for Kvanefjeld-sagen

Voldgiftssagen blev indledt i marts 2022 af Greenland Minerals A/S (“GM”) mod Grønlands og Danmarks regeringer i henhold til voldgiftsaftalen i GM’s efterforskningstilladelse. Voldgiftssagen blev anlagt, fordi Grønlands regering i december 2021 havde informeret GM om, at regeringen på baggrund

Atuaruk

ETM tager skridt for at fremme behandlingen af Kuannersuit-sagen ved Grønlands Landsret

Energy Transition Minerals Ltd. (ETM) har i dag sendt et brev til Grønlands Landsret med anmodning om at trække sagen mod den danske regering tilbage, så sagen mod Naalakkersuisut kan gå videre direkte til behandling af substans. Skridtet kommer naturligt

Atuaruk
Atuaruk

Piffissap ingerlanerani pisut

Piffissap ingerlarnerani pisut nalunaarsornerisa ETM-ip aatsitassaqassusaanik taakkulu eqqaanni avatangiisinik inuiaqatigiinnillu paasisaqarnissamut ukiorpassuarni misissuinermik aningaasalersuinermillu suliai pingaarnerpaat takutippaat.

2007

ETM Kuannersuarni misissuinissamut akuersissummik Kalaallit Nunaanni Danmarkimilu naalakkersuisunit tunineqarpoq

ETM (Kalaallit Nunaanni ingerlatseqatigiiffiutigisaa Greenland Minerals A/S) Kuannersuarni aatsitassanik amerlanertigut radioaktiviunngitsunik misissuinissamut akuersissummik tunineqarpoq. Misissuinissamut akuersissut taanna atorlugu ETM aamma piiaanissamut akuersissummik tunineqarnissamut pisinnaatitaaffeqalerpoq taamaalillunilu aatsitassanik radioaktiviunngitsunik aatsitassarsiornermik aallartitsisinnaalerluni, tassa aningaasarsiutitut imminut akilersinnaasoq paasinarsippat.

2012

Kalaallit oqartussaasuisa ETM-ip misissuinissamut akuersissutaata annertusinissaa akueraat

Tassa imaappoq akuersissummut pinngoqqaatinik radioaktiviusunik (tassunga ilanngullugit uranimik) misissuisinnaaneq ilaavoq.

2013

Kalaallit Nunaanni Inatsisartuni amerlanerussuteqartut uranimik piiaanissamut tunngatillugu “naaggaarluinnarnissamik politikkimik” taaneqartoq atorunnaarsinneqassasoq qinerpaat.

Politikki taanna taamani siunertamut tulluarsakkatut inatsisaananilu inatsisitigut aalajangersagaasimanngilaq inatsisartunili ilaasortat akornanni isumaqatigiissutaanerusimalluni.

2015

ETM-ip avatangiisit inuiaqatigiillu pillugit nalunaarusiat oqartussanut nassiuppai

ETM-ip avatangiisinut kingunissat pillugit nalilersuinini (Environmental Impact Assessment) aamma inuiaqatigiinnut kingunissat pillugit nalilersuinini (Social Impact Assessment), aatsitassarsiornermik suliniummut aalajangersimasumut tamarmik tunngasut, tassunga ilanngullugit Narsami avatangiisinut inuiaqatigiinnullu ajortumik sunniutaasinnaasut qanoq pakkersimaarneqarsinnaanerannut tunngasut nassiuppai.

2018

ETM-ip avatangiisit inuiaqatigiillu pillugit nalunaarusiat iluarsisat oqartussanut nassiuppai

Nalunaarusiani iluarsisani aatsitassarsiornermik suliniutissatut pilersaarutaasumut Narsamilu avatangiisinut inuiaqatigiinnullu ajortumik sunniutaasinnaasut pakkersimaarnissaannut tunngatillugu oqartussat oqaaseqaataat isiginiarneqarsimapput.

2019

Inuiaqatigiinnut kingunissat pillugit nalilersuineq iluarsisaq (Social Impact Assessment) oqartussanit akuerineqarpoq.

2019

EMT-ip aatsitassanut misissorneqartunut piiaanissamut akuersissummik atulersitsinissaannut oqartussat qinnuigai.

Taassuma ingerlanera – tassa imaappoq misissuinermiit piiaalernissaq – misissuinermut akuersissummi inatsimmilu matumunnga attuumassutilimmi nassuiarneqareernikuuvoq, ETM-illu qanoq ingerlasoqarnissaanik aalajangersagaq malippaa.

2020

Naalakkersuisut piiaanissamut akuersissummik atuutilersitsinissamut piumasaqaatit pingasut eqquutsinneqarsimasut pillugit ETM-imut allakkakkut uppernarsaateqarput.

Avatangiisinut kingunissat pillugit nalilersuineq iluarsisaq oqartussanit akuerineqarpoq. Avatangiisinut kingunissat pillugit nalilersuineq iluarsisaq aamma inuiaqatigiinnut kingunissat pillugit nalilersuineq iluarsisaq tamanut tusarniutigineqarpoq.

2021

Kalaallit Nunaanni Inatsisartunut qinersisoqarpoq

Kalaallit Nunaanni Inatsisartunut qinersisoqarpoq. Kalaallit Nunaanni aatsitassarsiornermut atatillugu uranimut tunngasut qinersititsisoqarnerani sammisat pingaarutillit ilagisimavaat. Inuit Ataqatigiit (IA partii) pingaartumik Kuannersuarni suliniutip unitsinneqarnissaa qineqqusaarutigivaat.

2021

Qinersinerup kingorna Naalakkersuisunngortut (IA partii partiini annerpaasutut) siunnersuutigaat uranimut atatillugu aatsitassarsiornermut killilimmik inerteqqummik eqqussisoqassasoq.

Taanna Inatsisartuni amerlanerussuteqalaartunit akuerineqarpoq 2. december 2021-milu atuutilerluni. Inerteqquteqarneq uran pillugu inatsittut ilisimaneqalerpoq. Naalakkersuisut 2021-mi decemberip qiteqqunnerani ETM-imut nalunaaruteqarpoq ETM uran pillugu inatsit pissutigalugu aatsitassat ilaannut piiaanissamut akuersissummik tunineqassanngitsoq.

2022

ETM (suliffeqarfiup siornatigut atimini Greenland Minerals A/S) Kalaallit Nunaanni Danmarkimilu naalakkersuisunut isumaqatigiissitsiniarnermut suliamik, ETM-ip misissuinissamut akuersissutaani isumaqatigiissitsiniarnissamut isumaqatigiissut naapertorlugu aallartitsivoq.

2023

Naalakkersuisut ETM-ip qinnuteqaataanik itigartitsisunik marlunnik aalajangersaapput

Qinnuteqaatini aatsitassanut misissorneqarsimasunut tamanut piiaanissamut akuersissummik atuutilersitsisoqarnissaa kiisalu aatsitassanik qaqutigoortunik zinkimik fluoritimillu, taamaalillutillu uranitaqanngitsunik piiaanissamut taamaallaat tunngasumik akuersissuteqarnissaannik qinnuteqaat pineqarput.

2024

Ingerlatseqatigiiffiutigisani Greenland Minerals A/S aqqutigalugu ETM-ip Naalakkersuisut 2023-mi aalajangigaannik marlunnik allannguiniarsariniarluni Danmarkimi aamma Kalaallit Nunaanni eqqartuussisutigut sulianik aallartitsivoq.

2025

Suliami isumaqatigissitsiniartarfiup qanoq – aamma qanoq annertutigisumik suliaq eqqartuussivinni suliarinagu isumaqatigiissitsiniartarfimmi suliarineqassanersoq pillugu aalajangernissaa utaqqineqarpoq.

Maanna qanoq inissisimavugut?

2021-mi kalaallit Naalakkersuisuisa inatsit, aatsitassarsiornernik aalajangersimasunik, uranimik ilalinnik inerteqquteqartoq eqqunneqarpoq (“uran pillugu inatsimmik” taaneqartoq). Kalaallit naalakkersuisui kingorna uran pillugu inatsit taanna Kuannersuarni suliniutip piiaanermut ingerlaqqinnissaanut pinaveersaartitsissutitut atorsimavaat. Inatsisitigut misissuinissamut akuersissut aqqutigalugu ETM aatsitassarsiornerup aallartinnissaanut piiaanissamut akuersissummik tunineqarsinnaatitaavoq, (1) aatsitassamik aningaasarsiutigineqarsinnaasumik nassaartoqarpat/simappat killisiorneqareerpallu/simappallu, (2) ETM aatsitassat taakku atorniarlugit siunertaqarnerminik oqartussanut nalunaaruteqarpat/simappat, aamma (3) ETM-ip misissuinissamut akuersissutiminut tunngatillugu pisussaaffini naammassippagit/simappagit (Kalaallit Nunaannut pingaartumik misissuinissamut akiliuteqarneq aamma akuersissutinut akitsuutinik akiliuteqarneq).

Taamatuttaaq kalaallit naalakkersuisui ETM-imut taarseerusussimanngillat.

Taamatut pisoqarneratigut Kalaallit Nunaanni siunissami aningaasaliinissamut inatsisitigut tunngavissat nalorninartoqalerput.

Kingunerit annertupput. Kalaallit naalakkersuisui maannakkut Kalaallit Nunaanni suliffissarpassuit pilersinneqarnissaannut unitseqqavaat. Tamatuma saniatigut aatsitassarsiornermik suliniutitigut Kalaallit Nunaat akileraarutinit aamma pisuussutinik atuinermut akiliutinit katillugit 22,8 mia. USD-t missaannik pissarsissagaluarpoq, taakku Kalaallit Nunaanni innuttaasumut ataatsimut 400.000 USD-t sinnerlugit annertussuseqarput. Kalaallit Nunaanni naalakkersuisut taamaalillutik Kuannersuarni suliniummut atatillugu suliffissat atugarissaarnerlu pilersinneqarsinnaasut piviusunngortissallugit anguniarsimanngikkallarpaat. Tamatuma kingunerisaanik nunarsuarput aatsitassanik qaqutigoortunik nutaamik annerpaamik pilersuiffiusinnaasumut periarfissaqanngilaq, tassuunakkullu Kina nunarsuarmi pilersuisut annersaat ilaginnarneqarluni. Kiisalu nunarsuarmi aatsitassat periusissanut pingaarutillit pillugit unammilleqatigiinnerup annertusinerani Kalaallit Nunaanni aatsitassanut suliassaqarfimmut tatiginninneq qajannarsisinneqarpoq. Nunami inatsisitigut tunngavimmik malinninnginneq Kalaallit Nunaannut ataatsimut isigalugu naatsorsuutigineqaraluartoq taamaalilluni aningaasaliisartut nunamut tamarmut tatiginninnerannut sunniuteqarsinnaavoq.

ETM-ip isumatusaartumik oqaloqatigiinnermut suli pimoorussivoq upperalugulu ataatsimut aaqqiissutissanik suli nassaartoqarsinnaasoq, tamanna illuatungeriinnit tamanit piumaneqarpat.

Læs pressemeddelelse

Kuannersuarni suliniut pillugu apeqqutigineqakkajuttut

  • Suliniut suliffiit, piginnaasanik ineriartortitsineq, attaveqaasersuutinut aningaasaliinerit akileraarutitigullu isertitat aqqutigalugit Kalaallit Nunaannut aningaasaqarnikkut siunissamut ungasinnerusumut naleqarsinnaavoq. Ataatsimut isigalugu taakku 22,8 mia. USD-t missaannik – tassa Kalaallit Nunaanni innuttaasumut ataatsimut 400.000 USD-t sinnerlugit naleqarpoq.
  • Suliniut annertunerulerpat nukiit piujuartut innaallagissamullu aqqusersuinerit pilertortinniarlugit aatsitassat qaqutigoortut nunarsuarmi piumaneqartut annertuupilussuit pilersuiffigineqarsinnaassapput. Tassa imaappoq Kitaa Kinap aatsitassanik qaqutigoortunik pilersuineranit nammineersinnaalernissamut periarfissaqartoq. Aatsitassat qaqutigoortut teknologiimut nutaaliamut, tassunga ilanngullugit anorisaatinut, biilinut innaallagiatortunut smartphonesinullu pingaaruteqarluinnarput. Ullutsinni aatsitassanik qaqutigoortunik nunarsuarmi tunisassiarineqartut 95 %-ii Kinap tunisassiarisarmagit, Europa imminut pilersornissap qulakkeernissaanut piujuartitsisumik tunngavilinnik aaqqiissutissarsiorpoq.
  • Steenstrupin, sfalerit, villiaumit, steenstrupin – qaqutigoortumik aatsitassanik pingaarnertut akullit, taakku aamma uranitaqarput.
  • Sfalerit – pingaartumik zink (Zn) minerali
  • Villiaumit – fluoridimik akulik
  • Flourit (fluorspar) – minerali pinngortitami pinngortoq calciumfluoridimik ilalik.
  • Kuannersuarni suliniut suliffissanik pilersitsissaaq aammali kalaallit sulisartut ilinniaqqinnissamut piginnaasaminnillu ineriartortitsinissaminnut tassuunakkut periarfissaqalissapput. Taanna sulisut piginnaasaqarnerulernissaannut immikkullu ilisimasaqarnerulernissaannut iluaqutaassaaq.
  • Suliniutitigut Kalaallit Nunaata akileraarutitigut pisuussutinillu atuinermut akiliutitigut isertitai katillugit 22,8 mia. USD-nik – tassa Kalaallit Nunaanni innuttaasumut ataatsimut 400.000 USD-t missaannik naleqassapput.

  • Kuannersuarni suliniummut ilaapput attaveqaasersuutinut nutaanut, soorlu umiarsualivimmut, aqqusinernut nutaanut inissianullu aningaasaliinerit. Tassa imaappoq najukkami innuttaasut pilersuinissamut periarfissaat kiisalu assartuinermik suliffissatigullu periarfissat pitsaanerussapput.

  • Kuannersuarni suliniut Narsami suliffissanik 300-nik pilersitsinissaa naatsorsuutigineqarpoq. Tamatuma saniatigut suliffeqarfinni attuumassutilinni toqqaannanngitsumik suliffissat nunap immikkoortuani aningaasaqarnermut ilapittuutaassapput.

  • Energy Transition Minerals najukkami inuiaqatigiinnut suliffeqarnerup isumaqarluarnissaata siunissamullu ungasissumut suliffiunissaasa qulakkeernissaannut najukkami atorfinitsitsinissamut ilinniartitaanissaanillu neqeroorfiginninnissamik imminut pisussaaffilerpoq.

  • Energy Transition Minerals Ltd. (siornatigut tassaasoq GME aamma Greenland Minerals Ltd.) tassaavoq Australiami misissuinermik ineriartortitsinermillu ingerlatseqatigiiffik, nunarsuarmi aatsitassarsiornermik suliniutit ineriartortinnissaannik qitiutitaqartoq. Ingerlatseqatigiiffik Europap kitaani, Amerikami avannarlermi aamma Kalaallit Nunaanni misissuinermut suliniutinik aqutsisuuvoq.

  • Energy Transition Minerals misissuinermut suliniutinit annertuumik misilittagaqarpoq, soorlu Spaniami Villasrubiasimi suliniut kiisalu Canadami James Bayimi Good Settingimi Solomilu Suliniutit.

FAQ

Avatangiiseq peqqissuserlu pillugit apeqqutigineqakkajuttut

  • Kuannersuarni suliniut avatangiisit pillugit piumasaqaatit sukangaqisut, kalaallit naalakkersuisuisa aalajangersarsimasaat naapertorluinnarlugit ineriartortinneqarnikuuvoq. Avatangiisit pillugit nalilersuinerup annertuup takutissimavaa suliniut avatangiisinut annertuumik ajoqusiinngitsumik naammassineqarsinnaasoq.

  • Misissuinerit takutippaat silaannarmut, imermut uumasullu assigiinngisitaarnerannut sunniutit minnerpaaffissaminniissasut nunanilu tamalaani killiliussat aalajangersarneqartut sukangaqisut maleruarneqassasut. Kuannersuarni avatangiisit pillugit nalilersuineq uumasut naasoqarfiillu illersornissaannut iliuusissanik annertuunik imaqarpoq. Suliniut Kalaallit Nunaata issittup avatangiisaanut immikkuullarissumut minnerpaamik sunniuteqartussatut ilusilersugaavoq.

  • Najukkami inuiaqatigiit illersorniarlugit pujoralannik nakkutilliissutinik nutaalianik, pujoralaaqqanik Narsamut sumiiffinnullu eqqaaniittunut siaruarnaveersaatinik ikkussisoqarnikuuvoq. Inatsisitigut killiliussat maleruarnissaat qulakkeerniarlugu silaannaap pitsaassusaa ingerlaavartumik nakkutigineqassaaq.

  • Kuannersuarni avatangiisit pillugit nalilersuineq uumasut naasoqarfiillu illersornissaannut iliuusissanik annertuunik imaqarpoq. Suliniut Kalaallit Nunaata issittup avatangiisaanut immikkuullarissumut minnerpaamik sunniuteqartussatut ilusilersugaavoq.

  • Narsami erngup mingutsinneqarnissaanut ernumassutigineqartut nunap iluani imermik annertuumik misissuinikkut misissorluaqqissaarneqarnikuupput. Misissuinerup uppernarsarpaa seqummaarissoqarfik aamma Taseq Narsallu imermik pilersuiffiat imminnut atassuteqanngitsut.

  • Aatsitassarsiorneq naammassineqarpat Kuannersuit pissusissaminut iluarseqqinneqassaaq, seqummaarissut asserneqarsimassagunarlutik naasoqarfiillu iluarseqqinneqarsimassallutik. Tassuunakkut nuna siunissami kinguaanut aserutsaalineqarnissaa qulakkeerneqassaaq.

FAQ

Uran akisussaaffiillu pillugit apeqqutigineqakkajuttut

Ujaqqani qaqqanilu tamani nammineq pinngortunik radionuklideqarpoq (soorlu urani aamma thorium). Kuannersuit annikitsumik uraneqarpoq, uran 300 ppm aamma thorium 800 ppm missaanniillutik. Piffissap ingerlanerani pinngortitami pisartut soorlu sikuunera kiisalu anorimik imermillu neriuinerit pissutigalugit urani thoriumilu avatangiisimut eqqaaniittumut siaruarsimapput – Narsap qoorua ilanngullugu. Taassuma ilaatigut kingunerisaanik suliniuteqarfissami qinngornerit pinngortitami pioreersut qaffassimapput. Sillimaniarneq pillugu misissueqqissaarnerup takutippaa, Kuannersuarni aatsitassarsiorfimmi qinngorneqassusaa nunani tamalaani killiliussatut akuerisanut naapertuutiinnassasoq.

  • Aatsitassani qaqutigoortuni allanisut Kuannersuarni aatsitassaq uraneqarnera thoriumeqarneralu pissutigalugit radioaktiveqalaarpoq. Silap pissusiisa uran aamma thorium avatangiisimut eqqaaniittumut siaruartereersimavaat – Narsap qoorua taakkunanilu kangerluit ilanngullugit. Taassuma ilaatigut kingunerisaanik suliniuteqarfissami qinngornerit pinngortitami pioreersut qaffassimapput.

  • Sillimaniarneq pillugu misissueqqissaarnerup takutippaa, Kuannersuarni aatsitassarsiorfimmi qinngorneqassutsit nunani tamalaani killiliussatut akuerisanut naapertuutiinnassasut.

  • Nunap iluata katitigaanerata kingunerisaanik Narsami najukkami inuiaqatigiinnut qinngorneqassusaa nunarsuarmi nalinginnaasumut sanilliullugu pinngortitap piliaanik annertuneruvoq, taamaakkaluartoq sillimaniarnikkut killiliussat suli iluanniippoq. Nunarsuaq tamakkerlugu qinngornerit pinngortitamit pisarput, ulluinnarnilu tamatta tamanna atugaraarput. Nunarsuarmit, nerisassanit maligaasanit ulluinnarniluunniit suliarisartakkatsinnit qinngornermik timerput pisarpoq.

  • Energy Transition Mineralsip nunani tamalaani immikkut ilisimasallit arlaannaanulluunniit attuumassuteqanngitsut pitsaanerpaallu inunnut avatangiisinullu, assersuutigalugu Kuannersuarni suliniutip sunniutissaasa misissornissaannut atorsimavai. Misissuinermi suliniummi suliat piffissami sivikitsumi sivisuumiluunniit annerusumik qinngornermik kinguneqarsinnaasut tamarmik misissorneqarput. Nerinermit imernermiillu aamma aatsitassarsiorfiup eqqaatigoornermit qinngorfigitinnerit tassani ilanngunneqarsimapput. Inernerit takutippaat Kuannersuarni aatsitassarsiornermit qinngorneqassusaa nunani tamalaani killiliussatut akuerisanut naapertuutiinnassasoq. Taamaattumik najukkami inuiaqatigiit navianartorsiussanngillat, aamma qinngornerit pioreersut eqqarsaatigalugit.

  • Aatsitassarsiorfimmit seqummaarissut eqqaaveqarfimmi, silamut imaannaanngitsunut nunallu sajunnissaanut akiuussinnaasussatut ilusilersukkani nakkutigineqartumi toqqortaatigineqassapput. Eqqaavik nunani tamalaani sillimaniarnermut malittarisassat ilisimaneqartut naapertorlugit sananeqassaaq.

  • Sillimaniarneq pillugu misissueqqissaarnerup takutippaa, Kuannersuarni aatsitassarsiorfimmi qinngorneqassusaat nunani tamalaani killiliussatut akuerisanut naapertuutiinnassasoq. Inuit avatangiisillu illersorniarlugit nakkutilliinermut iliuusissat annertuut aallartinneqarsimapput.

FAQ