Suliniut pillugu

Energy Transition Mineralsip Kuannersuarni suliniutaa maannakkullu pisoq pillugit paasisaqarnerugit.

Energy Transition Minerals pillugu

Energy Transition Minerals Ltd. (siornatigut tassaasoq GME aamma Greenland Minerals Ltd.) tassaavoq Australiami misissuinermik ineriartortitsinermillu ingerlatseqatigiiffik, nunarsuarmi aatsitassarsiornermik suliniutit ineriartortinnissaannik qitiutitaqartoq. Ingerlatseqatigiiffik Europap kitaani, Amerikami avannarlermi aamma Kalaallit Nunaanni misissuinermut suliniutinik aqutsisuuvoq.

Energy Transition Minerals misissuinermut suliniutinit annertuumik misilittagaqarpoq, soorlu Spaniami Villasrubiasimi suliniut kiisalu Canadami James Bayimi Good Settingimi Solomilu Suliniutit.

Kuannersuarni suliniut pillugu

Kuannersuit – periarfissaq immikkuullarilluinnartoq

Kuannersuit (Kvanefjeldet) Kalaallit Nunaata kujataaniippoq aatsitassanik qaqutigoortunik peqarfiusuni nunarsuarmi annerpaallunilu pissarsiariuminarnerpaapput. Nunap sannaata immikkuullarinnera, umiarsualivimmut sikoqanngitsumut qaninnera attaveqaasersuutitigullu periarfissat eqqarsaatigalugit sumiiffik aningaasartuuteqarpallaarfiunngitsumik tunisassiorfissuarmut sumiiffissatut iluaqutissatut piukkunnaateqarpoq.

Kuannersuarni suliniut uku eqqarsaatigalugit pilersinneqarpoq:

Nukiit piujuartut innaallagissamullu aqqusersuinerit pilertortinniarlugit aatsitassat qaqutigoortut nunarsuarmi piumaneqartut annertuut pilersuiffiginissaat.
Kalaallit Nunaat aningaasatigut nalilinnik suliffissatigut, piginnaasatigut, attaveqaasersuutinilu aningaasaliinikkut pisuussutinik atuinermut akiliutitigut pilersitsivigineqassaaq.
Issittumi pissutsini akisussaassusilimmik aatsitassarsiornermut malittarisassanik nutaanik pilersitsinissaq.

Malittarisassanik – allanillu tamanik maleruaaneq

Ukiut 15-it ingerlanerini ETM (siornatigut Greenland Minerals) avatangiisinut inuiaqatigiinnullu kingunissat pillugit annertuumik misissueqqissaarsimavoq, teknikikkut misissuisimavoq najukkamilu inuiaqatigiit peqataanissaannik qulakkeerinnissimalluni. Suliniutip kalaallit, danskit nunanilu tamalaani oqartussanit piumasaqaatinik tamanik eqquutsitsivoq. Immikkut ilisimasallit arlaannaanulluunniit attuumassuteqanngitsut uppernarsarsimavaat Kuannersuit avatangiisinut illersuutissatut iliuusissat pitsaanerpaat aqqutigalugit ingerlatsinermilu ammalluinnartumik periuseqarnikkut isumannaatsumik ineriartortinneqarsinnaasoq.

ETM aatsitassarsiornerup aallartinnissaanut Kuannersuarni piiaanissamut akuersissummik pisinnaatitaaffeqarpoq. Tamanna misissuinissamut akuersissummi kalaallillu inatsisaanni toqqaannartumik allassimavoq. Tamatuma kingunerisaanik ETM Kuannersuarni suliniutip ineriartortinnissaanut najukkami innuttaasut oqartussallu qanimut suleqatigalugit Kalaallit Nunaanni ukiut 15-it sinnerlugit 150.000.000 USD-nik aningaasaliisimavoq. 2021-p tungaanut uranimik aatsitassarsiornermut aatsitassanilluunniit allanik, sinnikunik (eqqagassanik) uranimik passussinertalinnik aatsitassarsiornermut inerteqquteqartumik Kalaallit Nunaat inatsiseqarsimanngilaq.

Politikikkut aalajangerneq malitassianik allannguisoq

2021-mi kalaallit naalakkersuisui inatsimmik, aatsitassanik radioaktivitalinnik piiaanissamut inerteqquteqartumik kingumut atuuttumik eqqussipput. Naak Kuannersuarni suliniut inatsisinik akuersissutinillu atuuttunik tamanik tamakkiisumik maleruaagaluartoq.

Piviusumik uran pillugu inatsit Kuannersuarnut immikkut ittumik atuuttuuvoq, kingumullu atuuttumik taarsiinertalimmillu pisortatigut pigiunnaarsitsinertut atuutilersinneqarnikuusoq, tassuunakkummi ETM-ip piiaanissamut akuersissutiminik atuisinnaatitaanera pinaveersaartinneqassammat. Taamaalilluni uran pillugu inatsisip akuerineqarneratigut suliniut ullormiit ullormut unitsinneqarpoq. Taamanili suliniut uninngasimavoq, ETM-imut najukkamilu inuiaqatigiinnut ajoqusiisumik, tassami nalorninartumut inissinneqarnikuupput aammalu Kuannersuit pillugit isumaqatigiinnginneq allatut ajornartumik ulluinnarsiutigisariaqalersimallugu.

Inatsisip inatsisitigut tunngavissat pilersinneqareersut mumisippai, siunissami aningaasaliinissanut malittarisassatigut isumannaatsuunermut tunngatillugu ernumasitsilersumik.

Kingunerit malunnaateqarput

Kalaallit Nunaat nunanit allanit toqqaannartumik aningaasaliissutit oqaluttuarisaanermini amerlanerpaat aamma suliffissat pilersinneqarsinnaasut tusindilikkaat ukiunilu qulikkuutaani pisuussutinik atuinermut akiliutissat annaavai. 22,8 milliardit USD missaanniissapput, taakkulu Kalaallit Nunaanni innuttaasumut ataatsimut 400.000 USD-nit amerlanerupput.
Nunarsuarput nunamit inunnut oqartussaaqataasitsisumit isumannaatsumit aatsitassanik qaqutigoortunik nutaamik pilersuinermik pingaarutilimmik annaasaqarpoq, taamaalillunilu Kinamit annerpaatut pilersuisuusumit pilersorneqarnerput annertunerulerluni.
Nunarsuarmi aatsitassat periusissanut pingaarutillit pillugit unammilleqatigiinnerup annertusinerani Kalaallit Nunaanni aatsitassarsiornermut suliassaqarfimmut tatiginninneq qajannarsisinneqarpoq, isumaqatigiissummillu malinninnginneq aningaasaliisartut Kalaallit Nunaannut ataatsimut isigalugu tatiginninnerannut annertuumik ajoqusiisinnaalluni.

Aaqqiissutissarsinissaq suli periarfissaavoq

Kuannersuarni periarfissat annertuupilussuupput, tamannalu suliniutip, uranimik aningaasarsiutigalugu piiaanertalimmik piiaanertaqanngitsumillu suli piusinnaaneratigut ersersinneqaannarsinnaavoq.

ETM isumatusaartumik oqaloqatigiinnissamut ataatsimullu aaqqiissutissamik nassaarnissamut suli pimoorussivoq. Aaqqiissuteqarneq najukkami innuttaasunut toqqissimatitsinermik isumannaassutsimillu pilersitsissaaq, avatangiisinut illersuinermut, peqqissutsimut sillimaniarnermullu malittarisassat pingaarnerpaat maleruarneqassapput Kalaallillu Nunaata aningaasaqarneranut kivitsissalluni – akileraarutitigut isertitatiguinnaanngitsoq, aammali piginnaasatigut, suliffissatigut attaveqaasersuutinut aningaasaliinikkut nunamut siunissamut ungasissumut iluaqutaassaaq. Pineqartuni tamani piumassuseq piuppat ataatsimut aaqqiissummik nassaarsinnaasugut upperaarput. ETM-imi piumassuseqarpugut.

Maannakkorpiaq isumalluutit annertuut isumaqatigiissitsiniarnermut suliamut eqqartuussivikkoortitsinernullu atorneqarput, tamatumalu kingunerisaanik aaqqiissummik ataavartussamik nassaarnissaq takorlooruminaappoq. Tamanna arlaannataluunniit iluaqutiginngilaa.

Aaqqiissutissarsigaanni Kalaallit Nunaata aningaasaqarneranut iluaqutaassaaq, nunarsuarmi mingutsitsinnginnerusumik periuseqalernissamut tapersiissaaq pisuussutinillu periusissanut pingaarutilinnik nunarsuarmi atorfissaqartinneqaqisunik qulakkeerinermi Kalaallit Nunaat tatigalugu suleqatigineqarsinnaasoq takutillugu.

Tunuliaquttat pillugit allakkiat

Kuannersuarni suliniut pillugu paasissutissat amerlanerusut – tassunga ilanngullugit nalunaarusiat allagaatillu allat attuumassutillit misissukkit aallugillu.

Avatangiisinut Kingunissat Pillugit Nalilersuineq (Environmental Impact Assessment) (EIA)

Avatangiisinut kingunissat pillugit nalilersuineq (EIA) aatsitassanut qaqutigoortunut tunngatillugu Kuannersuarni suliniummit avatangiisinut sunniutaasinnaasunik nalilersuinermik imaqarpoq avatangiisillu pillugit aqutseriaatsit suliniummi sanaartornerup, ingerlatsinerup, matusinerup kingornalu nunap pissusissaanut iluarseqqinnerata ingerlanerani atorneqartussat nassuiarneqarlutik.

Aatsitassat radioaktiviusut pinngortitami pioreersut pillugit paasissutissat

Aatsitassat radioaktiviusut pinngortitami pioreersut (NORM) tassaapput pinngortitami aatsitassat avatangiisini nassaassaasut pinngoqqaatinillu radioaktivitallit. NORM pinngoqqaammik uranimik, thoriumimik aamma kaliumimik pingaarnertut akoqartarpoq.

Naammagittaalliuut

Energy Transition Minerals Ltd Kalaallit Nunaanni Namminersorlutik Oqartussanut (Naalakkersuisut) aamma Kunngeqarfimmi Danmarkimi Naalakkersuisunut isumaqatigiissitsiniarnermut suliami naammagittaalliuutini tunniussimavaa. Naammagittaalliuummi ingerlatseqatigiiffiup Kuannersuarni suliniummut misissuinissamut akuersissutaa naapertorlugu ingerlatseqatigiiffiup pisinnaatitaaffii pillugit kalaallit danskillu naalakkersuisuinik isumaqatigiinngissuteqarnera pineqarpoq.